Huuhaa- matkailumuotoilua Saimaalla

Millaisia retkikohteita on kotisi lähellä? Oletko käynyt niissä? Tässä postauksessa kerron lähireissuistani Huuhaanrannalle, pyöräilystä Puumalan Saaristoreitillä/ Saimaan Saaristoreitillä, sekä Kukonharjun kanava- venereissusta. Tarkastelen näitä kohteita etenkin matkailumuotoilijan silmin.

Huuhaanranta

Ensimmäisenä käsittelyssä Huuhaanranta, Ruokolahdella Etelä-Karjalassa. Lähdimme matkaan autolla Puumalasta ja Googlen navigaattorin avulla suunnistimme tänne yhteen Saimaan pisimmälle hiekkarannalle (3,5km). Kunnes Googlen navigaattori, sekä asfalttiin (!) piirretty teksti HUUHAA, sekä puuhun kiinnitetty pussi pisti auton jarrut pohjaan.

Vastaan pikkutiellä tuli paku, jonka kuski sanoi jääneensä rantahiekkalle jumiin. Seuraavaksi vastaan tulikin traktori jonka kuski sanoi, että ”noh kyllä te rantaan tuolla autolla pääsette”. Noh siinä vaiheessa automme jäi kuitenkin parkkiin mäenpäälle ja kävelimme alas rannalle.

Huuhaa- opaste asfaltissa

Rantahan on mitä hienoin ja pulahduksen jälkeen kävelimme takaisin autollemme ja jatkoimme matkaa kohti Kyläniemeä. Noh siinähän sitten tien vasemmalla puolella oli musta pieni kyltti ” Huuhaanranta”. Ei jaksettu enää kääntyä ”oikealle parkkipaikalle” tutkimaan, vaan teimme U- käännöksen ja jatkoimme matkaamme Kummakivelle. Siitä lisää alempana, mutta seuraavaksi kerron Huuhanranta vol 2 reissun.

Huuhaanranta vol 2 ja Kummakivi

Huuhaanranta vol 2- reisulla käännyin ”tästä oikeasta risteyksestä”, mutta edelleen risteys on vaikea hahmottaa, sillä tienviitta oli tulosuunnasta vasemmalla puolella. Noh sieltähän löytyi ”oikea” parkkipaikka, wc ja Saimaa Geopark- opasteet. Jälleen ihmeteltiin tätä saimaan salattua helmeä. Mutta miksi viitoitusta ei saada kunnolliseksi? Vaiko onko edelleen niin, ettei turisteja tänne haluta?

Kummakivi on myös yksi Saimaa Geopark kohteista. Perille löydettiin navigaattorilla suht heposti ja perillä odotti myös Saimaa Geopark opastetaulut. Mutta opasteet jossa lukee Kummankivi1 ja Kummanivi 2, saa kyllä matkailijan hämilleen. Reitin kun voi kiertää ympäri, mutta maastomerkinnät olisi kyllä hyvä laittaa paikoilleen.

Puumalan saaristoreitti ja Saimaan saaristoreitti

Tänä kesänä pyöräily on ollut kuuminta hottia Saimaan rannoilla. Itse lähdin matkaan elokuisena lauantaina reittinä Puumala-Lintusalo, Roopelautalla Lintusalo- Sarviniemi- Kyläniemi ja sitten lisää pyöräilyä kohti Puumalaa. Ensimmäinen stoppi oli Hätinvirran lossilla, jossa oli muitakin pyöräiljöitä, isä ja tytär pyörillä ja äiti tukijoukoissa autolla. Liput oli heillä klo 12 lautalle Hurissaloon ja isä tiedusteli, missä olisi seuraava kahvipaikka. Ohjasin heidät Niinipuuhun, toivoen, että siellä olisi kahvipannu jo kuumana ja paikka avoinna ohikulkijoille jo aamutuimaan.

Itse polkasin suorinta reittiä kohti Nestorinrantaan. Oispa kiva jos matkan varrella olisi pysähdyspaikka jossa olisi pöytä ja tuolit ja vaikkapa wc, jotta ei tarvisitsi puskissa kaikkien käydä! Ja joku selfie- paikka, hah! Noh, paikallisethan leiripaikat tietävät, mutta eivät matkailijat niihin mitenkään löydä ilman opasteita. Uudelle Norppalaavullekkaan ei ole opasteita, jossa lukisi ”laavu”, ainakaan itse en ole vielä sitä huomannut.

Yksi laivamatka, kaksi eri lippua

Nestorinrannassa Roope- lautan tulemisen kuulee jo kauas, sen verran ääntä tämä lautta pitää. Olin menossa Kyläniemeen joten minun piti tehdä kaksi eri varausta ja maksaa lippu kahdesti. Koko varausjärjestelmä menee Puumalan kunnan sivujen kautta ja luodessa tunnuksen voi vaikka varata samalla pelivuoron Puumalan liikuntasalista. Kansipojan mukaan hekin näkevät kaikki pelivuorot, mene ja tiedä sitten kuinka relevanttia tämä heille on. Noh ehkä ensi kesänä, on olemassa toinen varauskalenteri. Maksukuiteissa lukee Puumalan kunta.

Roope-laiva tulloo

Verrattuna NorppaII alukseen, Roopen istumapaikoilta ei oikein näe maisemia. Kahvia yms on myytävänä ja vilttejä viluisille. Olisin kaivannut karttoja ja jonkinlaista opastusta maisemista. Noh onneksi vuorolle sattui toinen paikallinen Puumalasta, joka oppaana toimi. Matka kestää kuitenkin melkein 90 min.

Pysähdys Sarviniemessä kestää melkein tunnin. Roope- alus menee sivukylki kiinni laituriin, joten pyörät on nostettava veneeseen ja pois. Aikaa kuluu ja aika raskasta hommaa. Noh sitten matka jatkui kohti Kyläniemeä. Veneeseen nousi kaksi uutta porukkaa 2 + 3 miestä. 1 asiakas oli no show. Tästä ei saada lipputuloja, koska liput maksetaan vasta aluksella.

Vain Roopelle

Missä olen, mistä saan ruokaa?

Kyläniemen satamassa toinen miesseurue kysyy, että missä lähin ruokapaikka. Noh, onneksi olin bongannut viime kerrasta veikeän Utulan kyläkaupan ja Saluunan, joten kyllä sieltä jotain saa, jotta jaksaa Ruokolahdelle polkea- huikkasin porukalle.

Kyläniemi on muuten Googlen kartoissa väärässä paikassa. Asia on kuulemma jo hoidossa, mutta kuulemma johtanut aika isoihin väärinkäsitykseen ja vuorojen ylibuukkaukseen, noh toivottavasti tämä saadaan korjattua mahdollisimman pian!

Opastuksen vähäisyys on ongelma näillä pyöräilyreiteillä myös Ylen artikkelin mukaan. Se on kyllä justiinsa näin. Jonnekkin on myös hävinneet km opasteet Puumalan Saaristoreitiltä, joten puhelinta/ Gps on seurattava tiuhaan jos tämä tietoa itseä kiinnostaa. Yksi hupaisa kyltti matkalla on, miksi koko matkalla näitä ole?

Vähän savolaista huumoria

Puumalan kunnan sivuilla on kysely pyöräilijöille, vastaathan siihen, jos olet reiteillä käynyt pyöräilemässä! Sivuilla tosin ei ole mainintaa, mihin saakka kysely on auki, toivottavasti ainakin elokuuhun loppuun saakka, mihin asti venekuljetuksetkin kulkevat.

Rib- veneellä Kukonharjun kanavalle

Äidin kanssa lähdettiin Rib- kumiveneellä Kukonharjun kanavalle. Lähtö oli Puumalan satamasta ja reissu kesti noin 90 min. Vastamelukuullokkeista tuli opastusteksti historiasta ja maisemat etenivät vauhdikkaaseen tahtiin. Kippari ja takapään asiakkaat ehtivät nähdä saimaannorpan kunnes se pulahti veteen!

Kukonharjun kanava

Kumpa Saimaalla olisi ”saarihyppelyitä” järjestävä yritys, Rokasaareen tai vaikkapa Huuhaanrannalle tai muille salatuille helmille! Pyörämatkailijoilla tai kansainvälisillä asiakkailla on harvoin omaa venettä on mukana, joten asiakaskuntaa tuntuisi olevan melkein yhtä paljon kuin Ville Haapasalon hatsapuri- jonossa!

Pyöräilyreissulla tapasin rouvan joka oli lapsuuden elänyt Kyläniemessä Saimaan rannalla, muttei koskaan ole päässyt näkemään aluetta vesiltä käsin. Hän muisteli lapsuuden leikkimielisiä kisoja Huuhaanranalla, jolloin lähialueen kuntalaiset ottivat mittaa toisistaan. ”Hyvä, että kunnat ovat vihdoin päässeet myös yhteistyöhön matkailun saralla, koska matkailija ei tunne kunta/maakuntarajoja, rouva lopuksi hymyillen totesi”.

Toivottavasti ensi kesänä reitillä polkee myös kansainvälisiä pyöräilijöitä, joten silloin ollaan tositestissä palveluiden toimivuuden kanssa. Ainakin päällyste tulee olemaan kunnossa, harmi ettei tietöiden yhteydessä levennetä teitä juuri ollenkaan.

Summasummarun: täytyy muistaa ja tunnistaa kohderyhmät, kuten Pirjo Räsänen Ellaren blogissaan myös mainisti, Saimaalla suhailee monenlaista pyöräilijää . Lisäksi on myös niitä, jotka eivät pyöräile, millaisia palveluita heille on tarjolla?

Huuhaa- terveisin,

Marika

Vastaa