Miten tehdä hyvä matkailutuotteen tuotekortti maisemaa hyödyntäen?

Tällä kertaa lähdin pohtimaan millainen on hyvä tuotekortti matkailutuotteelle. Eli jos haluan myydä omia palveluitani esimerkiksi Doerziin tai Airbnb Experience– alustalle, mitä tulisi ottaa huomioon aktiviteetin info-tekstiä kirjoittaessa?

Herättääkö tämä maisemakuva positiivisen mielikuvan ?

Palvelun luomisessa yleensä keskitytään siihen, että miten palvelua tuotetaan, kun taas elämysten tuottamisessa keskitytään itse asiakkaan kokemaan elämykseen. Ja monesti jakamistalouden toimintamalleissa halutaan muiden kokevan jotain itselle tärkeitä asioita. Elämysten tuotteistamisen parissa monelle on tullut varmaan vastaan Elämyskolmiomalli- jonka entinen Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskus teki. Mallissa on kuusi tärkeintä elämyksen osa-aluetta:

  • yksilöllisyys
  • aitous
  • tarina
  • moniaistisuus
  • kontrasti
  • vuorovaikutus

Näiden voimasanojen avulla onkin mielestäni helppo lähteä suunnittelemaan tuotekorttia vaikkapa ohjatusta pyöräilyretkestä. Toteutuuko nuo asiat palvelussani ja tuotekortissani?

Itse tuotekortin tekemiselle olennaista on seuraavat asiat:

  1. Kuvaava otsikko herättää huomion
  2. Retken huippukohdat selkeästi kuvattu tarinallistamisen keinoin,  unohtamatta hyviä kuvia ja videoita
  3. Selkeä hinnoittelu
  4. Selkeä retken kulku ja kesto, sekä kerrottu tarvittavat välineet ja fyysinen vaativuus
  5. Suositukset ja arviointi

Otsikko 50-60 merkkiä

Hyvä otsikko siis kertoo, mitä tehdään ja miten? Otsikko ei kuitenkaan saa olla liian pitkä, 50- 60 merkkiä riittänee. ” Aito Suomalainen mökkipäivä Saimaan rannalla” – otsikko ei hirveästi kerro mitään, sillä mikä on aitoa ja Saimaakin suhteellisen iso alue.  Keep it simple, eli vaikka tyyliin ” Koe perintömökkimme rauha, puutarhamme ja nauti rantasaunan löylyistä. ” 60 merkkiä.

Taukopaikka kesäniityllä kesken pyöräilyretken Wienin kukkuloilla

Sitten päästääkin vaikeaan osioon, eli miten kertoa retken huippukohdat selkeästi tarinan avulla? Tarina on mekanismi, joka käynnistää prosessin mielikuvissa ja luo tunteen; minäkin haluan kokea tuon! Tuotekortissa on hyvä mielestäni noudattaa perinteistä draaman kaarta. Aloitetaan kertomalla lähtötilanne eli mistä aktiviteetissa on kyse, yhdellä lauseella. ” Lähde tutustumaan kanssani pyöräillen Saimaan Geopark kohteeseen X ja kuule samalla mummoltani perimäni marjastusvinkkini alueelle”. Marjastusvinkkien antaminen luo henkilökohtaisen ja paikallisen kokemuksen.

Mikä on kokemuksen huippukohta?

Tämän jälkeen kuvataan retken juoni eli selkeä kuvaus retken kulusta. Kuvataan retken tai vaikkapa vuokramökin huippukohdat, mitä näen ja koen? Toisaalta täytyy muistaa, että koemme asiat eri tavoin, se mikä minulle on huippukokemus ei ole sitä välttämättä sinulle. ” Reitin varrella pääsemme hengittämään mäntymetsän puhdasta ilmaa, sekä sykkeen kohoamaan kivutessamme… ”

Tarinallistamisen osassa kolme tuodaan loppuratkaisu eli luodaan mielikuva, miten asiakas muuttuu tämän kokemuksen aikana. Tätä voi vahvistaa vaikkapa iloisella ryhmäkuvalla reissun päätteeksi . ”Retken lopuksi rentoudumme ja kokoonnumme paikkaan X ja skoolaamme yhteiselle kokemuksellemme ”.

Sitten voidaankin palata takaisin viiden kohdan listaan ja siinä kohtaan selkeään hinnoitteluun ja arvosteluihin. Mitä retki sisältää ja mitä ei. Arvosteluita olisi myös hyvä nähdä tuotekortin yhteydessä. Kannattaa kysyä tuotekortista mielipidettä vaikkapa tutuilta ja kysyä millainen mielikuva heille siitä syntyy. Parempi toki kysyä asiakkailta suoraan, että vastasiko tuotekortin kuvaus todellisuutta ja tehdä tarvittavat muutokset.

Kuvat ja videot osana maisemakokemusta

Sitten vielä ne tärkeimmät eli kuvat ja videot. Monesti tuotekorttiin laitetaan hieno maisemakuva, mutta unohdetaan kertoa mistä maisema on, ja mitä kuvassa tapahtuu. Asiakas tuskin tulee kokemaan juuri samanlaista ”postikorttimaisemaa” joten toisaalta liikojakaan ei kannata luvata. Hyvä asia on tuoda kuvissa esille onnellisuuden hetkiä, kun ollaan saavuttu mäen huipulle tai ollaan juuri saavuttu vaikkapa mökille. Tarina kuvan takaa on siis tärkeää, jotta asiakas pystyy samaistumaan kokemukseen.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua vaikkapa omaa mökin tai veneen vuokraamista pohtiville tai vaikkapa elämyspalveluntuottajaksi aikoville. Mielellläni kuulen kommentteja! Lähteinä käytin osoittain Ketjureaktio- hankkeen koulutusmateriaalia sekä Elämyskolmioon pääsee tarkemmin tutustumaan vaikka täältä. Tarinallistamisen saloihin pääsee lisää tututumaan vaikkapa Tarinakoneen kautta tai Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen toimittamaan Maiseman Tarina-oppaaseen vaikkapa täältä.

Itsekkin olen ajatellut kokeilla esimerkiksi Doerz- palveluntuottajaksi, kunhan täältä Itävallasta ensiksi kotitiudun Suomeen ja Puumalaan- sinne Saimaan rannalle siis! Toki mietityttää jakamistalouden tulevaisuus, huonoja uutisia olemme kuulleet Airbnb:stä ja esimerkiski Couchsurfing- palveluista. Jonatan Volttin ajatuksia kesän 2020 Airbnb tulevaisuudesta voit kuunnella täältä.

Helleterveisin Wienistä!

Marika Auvinen

Vastaa